Aurinko on ainoa tÀhti, jota kiertÀvÀllÀ planeetalla tiedetÀÀn olevan elÀmÀÀ. Aurinko myös virittÀÀ Maan lÀhiavaruuteen niin kutsutun. Ja kuten huomaamme, pÀivÀn pituus muuttuu pohjoiseen mentÀessÀ. KÀytÀnnössÀ tÀmÀ havaitaan Suomessa siitÀ, ettÀ vuodenvaihteessa pÀivÀt nÀyttÀvÀt pitenevÀn nopeammin iltapuolesta kuin aamusta. Auringon nousuaika JyvÀskylÀssÀ Auringon nousuaika JyvÀskylÀ Auringon laskuaika JyvÀskylÀ Aurinko nousee JyvÀskylÀssÀ tÀnÀÀn TÀnÀÀn on aurinkopÀivÀ 9.
TÀhdetkin ovat taivaalla pÀivÀsaikaan, mutta niiden vÀhÀisestÀ valovoimasta johtuen emme nÀe niitÀ muulloin kuin yöllÀ pimeÀÀn aikaan. Varmuudella tiedetÀÀn, ettÀ revontulien esiintyminen noudattaa samaa 11-vuoden rytmiikkaa kuin auringonpilkkujen vaihtelu. NiinpÀ aurinko nousee Utsjoella ennen Oulua siksi, ettÀ Utsjoki on idempÀnÀ, ja HelsingissÀ ennen Oulua siksi, ettÀ Helsinki on etelÀmpÀnÀ. ItÀ-lÀnsisuunnassa liikuttaessa pÀivÀn pituus pysyy samana, mutta Aurinko nousee ja laskee sitÀ aikaisemmin mitÀ idemmÀssÀ ollaan. Auringonvalo ei kulje ilmakehÀn lÀpi suoraviivaisesti.
Nyt on talviaika, kesÀaikaan siirrytÀÀn maaliskuun viimeinen sunnuntai, jolloin kelloja siirretÀÀn eteenpÀin tunnilla. PÀivÀn pituus Savonlinnassa - Yön pituus. Auringon katsominen paljain silmin on vaarallista silmille. KevÀtpÀivÀntasauksessa Aurinko siirtyy nÀennÀisesti pÀivÀntasaajan yli pohjoiselle pallonpuoliskolle, jolloin pÀivÀ pitenee ja auringonnousu aikaistuu aina asti. TÀhtiÀ on maailmankaikkeuden alkuajoista noin 15 miljardia vuotta sitten syttynyt ja sammunut. Toinen kaava antaisi arvon 10 min 31 sek, lopputulos 11 min. Nyt on talviaika, kesÀaikaan siirrytÀÀn maaliskuun viimeinen sunnuntai, jolloin kelloja siirretÀÀn eteenpÀin tunnilla.
Kirkastumisen jatkuessa maapallo kuumenee niin paljon, ettĂ€ 1â3 miljardin vuoden kuluttua meret höyrystyvĂ€t, kiihtyy ja Maa muuttuu elinkelvottomaksi. Auringon aktiivisuuden huippukausina esiintyy niin kutsuttuja aurinkomyrskyjĂ€, jotka nĂ€kyvĂ€t Maassa muun muassa voimakkaina ja laaja-alaisina ja esimerkiksi ja itĂ€rannikon pitkien siirtolinjojen jakeluhĂ€iriöinĂ€. Auringon nousu- ja laskuajat sen sijaan mÀÀritellÀÀn Auringon ylĂ€reunan mukaan. Alemman pintalĂ€möptilan aiheuttaa magneettikenttĂ€, joka estÀÀ. Nauttinen eli merenkulkijan hĂ€mĂ€rĂ€ vallitsee, kun auringon keskipiste on 6â12 astetta horisontin alapuolella. Talviaikaa, jotta kesĂ€llĂ€ lisÀÀ aikaan yksi tunti. Voidaan myös siten sanoa, ettĂ€ ihminen on koostettu ydinjĂ€tteistĂ€.
Auringon ydinvoimala on ollut toiminnassa suunnilleen 4â5 miljardia vuotta ja tulee olemaan kĂ€ynnissĂ€ vielĂ€ saman verran. Aurinko nousee Somerolla tĂ€nÀÀn kello. Paitsi kesĂ€kuun kuudennen ja heinĂ€kuun kymmenennen vĂ€lillĂ€, jolloin pimeĂ€ ei saavu ollenkaan. Kahden samalla leveyspiirillĂ€ sijaitsevan paikan nousuaikojen ero saadaan suoraan pituuspiirien longitudien erosta: aurinko nousee tuntia aiemmin 15° idempĂ€nĂ€ olevassa paikassa. Kaikki taivaalla tuikkivat tĂ€hdet ovat samanlaisia ydinvoimaloita kuin Aurinkommekin.
Auringon nousu- ja laskuaika Joensuussa tÀnÀÀn. Vastaavasti laskuaika on silloin, kun ylÀreuna hÀviÀÀ paikkakunnan horisontin taakse. MerkittÀvistÀ energianlÀhteistÀ ainoastaan , ja eivÀt ole perÀisin Auringosta. KÀytÀnnössÀ porvarillinen hÀmÀrÀ vastaa parhaiten sitÀ, mitÀ sanalla hÀmÀrÀ arkikielessÀ useimmin tarkoitetaan. PÀivÀn pituus HelsingissÀ - Yön pituus.
Ilmoittamamme auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti kÀytössÀ oleviin tÀhtitieteellisiin kaavoihin ja niistÀ johdettuihin laskuohjelmiin. Ilmatieteen laitos noudattaa yleisintÀ kÀytÀntöÀ, jossa ne lasketaan ylÀreunan suhteen. Aikaisemmin luultiin, ettÀ pilkut vÀhentÀvÀt Auringon sÀteilyÀ ja siten maapallon lÀmpöolot seuraisivat pilkkujen esiintymisen 11-vuotista vaihtelua. Valaistusvoimakkuuden pÀivÀsaikaan mÀÀrÀÀ auringon korkeuskulman lisÀksi pilvisyys. SyynÀ on se, ettÀ Helsinki ja Oulu ovat lÀhes samalla pituuspiirillÀ, mutta Utsjoki on selvÀsti idempÀnÀ.
Sen lÀpimitta on noin 350 000 kilometriÀ, siis noin neljÀnnes Auringon koko lÀpimitasta. Vuorovesi on suurimmillaan suurten valtamerien reunoilla, jonne vuorovesiaallot pakkautuvat kaksi kertaa vuorokaudessa. Suoran auringonvalon voimakkuus on noin 100 000 lx. Uskottiin, ettÀ vertaamalla vanhoja sÀÀtilastoja voitiin kullekin pÀivÀlle ennustaa sama sÀÀtilanne kuin 19 vuotta aikaisemmin. TÀmÀ taas johtuu maan akselin kaltevuuskulmasta ja sen hetkisestÀ sijainnistamme aurinkoon nÀhden. TÀllöin Aurinko paistaa suunnasta 180°.
KromosfÀÀrin paksuus on noin 2 000 km ja sen lÀmpötila noin 100 000. Sen halki ytimestÀ tuleva energia siirtyy pinnalle ja emittoitumalla nousten sÀteilyvyöhykkeen pintaa kohden, joka on noin 0,7 Auringon sÀteen kohdalla. Technology Through Time, 2007, nro 50. Se muodostuu vielÀ harvemmasta, mutta hyvin kuumasta plasmasta, jonka lÀmpötila osittain on yli miljoona astetta, ja se ulottuu monen Auringon sÀteen verran siitÀ ulospÀin. TÀmÀ viittaa siihen, ettÀ auringolla on myös syövÀltÀ suojaavaa vaikutusta. Silti ytimen suunnattomien mittasuhteiden johdosta tehotiheys on vain noin 0,272 kilowattia kuutiometriltÀ, vÀhemmÀn kuin yhden kynttilÀn teho.
Tampereella tÀnÀÀn Auringon nousu 09:35 Auringon lasku 15:29 pÀivÀn pituus 05:54 Auringon kulmat tÀnÀÀn -max. TÀmÀ johtuu syvemmÀltÀ tulevista konvektiovirtauksista. Avaruudesta katseltaessa Aurinko nÀyttÀisikin valkoiselta. Muun muassa LÀhi-idÀssÀ Aurinkoa palvottiin entisaikaan yleisesti, ja Auringon palvonta oli keskipisteessÀ. Auringon sÀteily perustuu siihen, ettÀ aurinko itsessÀÀn on jÀttimÀinen ydinvoimalaitos, jonka energiantuotto perustuu fuusioreaktioihin, siis samaan kuin vetypommissa. Aurinko kirkastuu hiljalleen ikÀÀntyessÀÀn kun sen ydinosien alkuainekoostumus muuttuu fuusion kuluttaessa vetyvarantoa. Auringon valo voidaan hajottaa eri aallonpituuksiin, mikÀ paljastaa esimerkiksi Auringon kaasun kemiallisen koostumuksen.