Kunkin kaupunginosan joukkue otti -joukkueen nimen ja niille teetettiin myös esikuvia mukailevat peliasut logoineen. Kausina 1982—1984 Ilveksen peliasu oli kuitenkin poikkeuksellisesti violetti-valkoinen pääsponsorina toimineen :n tahdon mukaisesti. Myös Ilveksen taloudelle junioritoiminnan kasvu oli haaste, sillä 1960-luvulla seura vielä maksoi toiminnan kaikki kulut. Jääkiekkolehti, 2007, nro 7, s. Sotavuosina junioreilla oli suuri vastuu edustusjoukkueessa, kun aikuiset miehet olivat enimmäkseen rintamalla. Vuonna 1989 Ilves hävisi mestaruudesta käydyn uusintaottelun :lle, mutta palasi mestariksi taas seuraavana vuonna ja säilytti tittelin aina vuoteen 1994, jolloin pudotti Ilveksen hopealle.
Saman vuoden marraskuussa Eloranta kuitenkin irtisanottiin. Ilveksen naiset ovat voittaneet yhdeksän Suomen mestaruutta; A-pojilla on 21, A-tytöillä 2, B-pojilla 7, C-pojilla 5, D-pojilla 3 ja E-pojilla 6 kultamitalia. Peliasun housut ja sukat ovat vihreät ja kypärä musta. . Tampere: Poika kotiin Oy, 2001. Alun perin toiminta siirtyi pois emoseurasta maaliskuussa 1981 Liiga-Ilves ry. Toiset ovat valinneet joukkueen kaveripiirin vaikutuksesta tai pelattuaan itse Ilveksen junioreissa.
Oletko sinä kohdannut epäasiallista käytöstä tai häirintää urheilussa? Vuonna 1970 Helsingin perusti Ilveksen esimerkkiä seuraten oman vastaavanlaisen ja samannimisen kaupunginosasarjan. Vuonna 1937 Ilvekseen kuului 70 jääkiekkoilijaa, joista 40 oli alle 17-vuotiaita. Lyöntilaukaukset olivat kiellettyjä, millä oli tarkoitus kehittää poikien rannelaukaustaitoja. Ilveksen äänekkäimmät kannattajat sijoittuivat ennen D1-katsomon yläpuolella sijainneeseen puulautaseisomakatsomoon, kunnes kaudeksi 2013-2014 D1-katsomon istumakatsomo muutettiin kannattajien toiveesta seisomakatsomoksi. Nuoria pelaajia on kyllä viime vuodet ahkerasti nostettu edustusjoukkueeseen, mutta peliaikaa he ovat yleensä saaneet niukalti, ja parhaat ovat jatkaneet matkaansa nopeasti Pohjois-Amerikan sarjoihin. Heidän lisäkseen Ilveksessä pitkään vaikuttaneita jääkiekkoleijonia ovat valmentaja ja manageri , huoltaja sekä Ilveksen naisjoukkueen monivuotinen pelaaja ja valmentaja. Alumni tarjoaa kaveripohjalta apua erilaisissa ongelmissa.
Samat joukkueet pelasivat finaaleissa myös 1995, mutta sen jälkeen Ilvestä ei nähty mitaleilla ennen kuin vuosina 1999—2001 se saavutti kolme pronssimitalia perätysten. Ilveksen naisjoukkue pelaa kotiottelunsa Länsi-Tampereella kaupunginosassa. Saavutuksiin lukeutuu myös kaksi voittoa ja kaksi kakkossijaa sekä kakkossija vuodelta 1967. Jäävuoroja oli rajallisesti, järjestettyjä harjoituksia esimerkiksi kahdesti viikossa, ja valmentajat kehottivatkin poikia harjoittelemaan omalla ajallaan, takapihoille ja lammenjäille tehdyillä kentillä, mahdollisimman paljon. Ilves ry vastaa junioritoiminnasta Leijonakiekkokoulusta B-nuoriin asti. Lapinniemen Visan kentällä Naistenlahden jäällä pelatussa ottelussa voitti Ilveksen 1—2. Vuosina 1934—1939 ja 1945—1965 Ilves pelasi , kaudella 1933—1934 Palomäen uimalaitoksella ja 1941—1944.
Alumnitoiminta on alun perin lähtöisin yliopistoista ja on pitkään ollut yleistä myös -seuroissa. Merkki säilyi käytössä vuoteen 1999, joskin vuonna 1997 siitä tehtiin joukkueen peliasuun yksinkertaistettu versio, jossa kuviota ei kiertänyt teksti. Urheiluharrastuksesta saa parhaimmillaan iloa, onnistumisia ja hyviä ystäviä. Peltosen aktiivisen varainhankinnan ansiosta Ilveksen ei pitkään aikaan tarvinnut vaatia lisenssimaksuja pelaajilta, mikä oli tärkeää uuden harrastuksen juurruttamisessa Tampereelle. Tutkimuksen mukaan Ilveksen kannatus oli hienoisesti painottunut Tampereen itäosiin länsipuolen ollessa enemmän Tapparan valta-aluetta. Alkuun naisjoukkueen toiminta oli hyvin omatoimista.
Sarja Kultaa Hopeaa Pronssia A-pojat 21 11 6 A-tytöt 2 1 0 B-pojat 7 2 6 B2-pojat 1 1 0 C-pojat 5 3 2 D-pojat 3 1 2 E-pojat 6 2 1 A-poikien Suomen-mestaruudesta on pelattu vuodesta 1945, A-tyttöjen mestaruudesta vuodesta 2001, B- sekä C-poikien vuodesta 1972 ja B2-poikien mestaruudesta vuodesta 2008. Tämän lisäksi seura on mukana Leijona-kiekkokoulussa. Ilveksen kannatustoiminta on 2010-luvulla saanut yhä enemmän eurooppalaiseen kannattajakulttuuriin liitettäviä piirteitä: tifoja, suuria heilutettavia lippuja, kannatus jatkuu pelitilanteesta riippumatta. Alkuun seura keskittyi , ja , mutta jo seuraavana talvena se pelasi myös ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa. Ilves ry tarjoaa mahdollisimman laajalle harrastajakunnalle puitteet jääkiekon harrastamiseen ohjatussa toiminnassa. Kanada-sarjaa pelattiin hieman muokatuin säännöin: erät olivat 15-minuuttisia ja Hakametsän jäähallissa käydyissä otteluissa niitä pelattiin kaksi, ulkojäillä tavalliset kolme. Hakametsän jäähallissa Ilveksen varsinainen kannattajakatsomo on perinteisesti ollut D1-katsomo.
Myöhemmin sarjaa laajennettiin kaupungin ja junioritoiminnan kasvaessa. Vuonna tamperelainen räp-artisti julkaisi Ulkojään Kingi Ilves -nimisen kappaleen. Ensimmäisinä kausinaan Ilveksellä oli ainoa naisjoukkue Tampereella, joten vastusta haettiin poikien juniorijoukkueista. Vuosien 2007—2008 mittaan projekti haudattiin hiljaisuudesa. Olemme mukana Et ole yksin-hankkeessa. Ilveksen vuoden 1985 liigamestaruus nojasi yhä vahvasti omiin kasvatteihin. Joukkueen menestyksen syyksi on arvioitu hyvää luistelua; Ilves harjoittelikin verrattain paljon.
Nykyisin Ilves pelaa kotiottelunsa vihreissä ja vierasottelunsa keltapohjaisissa paidoissa. Silloin tällöin naisjoukkue sai 1980-luvulla jääaikaa myös kaupungin jäähalleista, mutta vasta 1989 valmistuneesta Tesoman jäähallista tuli Ilveksen naisille pysyvä kotiareena. Tosin 2000-luvun naiskiekkoilun mahtiseura ohitti keväällä 2013 mestaruuksien määrässä Ilveksen, kun espoolaiset juhlivat mestaruutta jo 11. Jääkiekkolehti, syyskuu 2000, nro 7, s. Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishankkeessa edistetään jokaisen oikeutta nauttia urheilusta turvallisesti sekä tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Kaudella 2017-2018 Ilves voitti naisten runkosarjan suvereenisti.
Ilves voitti kultaa, samoin kuin neljällä seuraavallakin kaudella. Muut Ilveksen joukkueet pelaavat nykyään kotiottelunsa eri jäähalleissa. Kaikkiaan Ilveksen joukkueet ovat voittaneet jääkiekossa 69 Suomen mestaruutta, toiseksi eniten Suomessa. Jääkiekon varhaisina aikoina Suomessa tämä oli maan tapa kaikissa joukkueissa, mutta Ilves onnistui pitkään pitämään kasvatustyön merkittävämpänä menestystekijänä edustusjoukkueelle kuin monissa muissa seuroissa. Viitatun sivun laskuista puuttuvat tyttöjen mestaruudet. Poikkeuksina ovat kuitenkin vierasottelut keltapohjaista kotipaitaa käyttävät ja vastaan, joissa Ilves pelaa vihreissä paidoissa. Ilves Perustettu Tampereen Ilves Kaupunki , Kotiareena — kapasiteetti 7 300 Sarja Värit Toimitusjohtaja Päävalmentaja Kapteeni Yhteistyöseurat Media Kultaa 16 , , , , , , , , , , , , , , , Hopeaa 9 , , , , , , , , Pronssia 12 , , , , , , , , , , , Tampereen Ilves on vuonna perustettu urheiluseura, joka on tunnettu erityisesti.