Jäämeren rata. Debatti: Tulisiko Jäämeren rata rakentaa? 2019-12-21

Jäämeren radan linjauksessa unohdettiin sotilaalliset näkemykset täysin

Vieraana liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja tutkija Tuomas Kiiski. Myös Lappiin tulevaa rataa on ideoitu. Suomen saamelaisalueen eteläisimmän kylän, Vuotson alueelle tehdyt tekojärvet Lokka ja Porttipahta merkitsivät joillekin vuotsolaisille kodin menettämistä ja poromaiden pienentymistä. Johanna Ojala-Niemelä: Alueen kehittäminen edellyttää saavutettavuutta Olemme Tiina Sanila-Aikion kanssa samaa mieltä siitä, että arktisen alueen suojelua ja vakautta tulee lisätä. Päätöstä radan toteuttamisesta tai ratalinjauksen valitsemisesta ei ole Suomessa tai Norjassa tehty. Ei voi Lipposen saavutuksilla kerskailla,piti päästä Emun ytimeen ja euroon…siinä asiantuntemusta kerrakseen.

Debatti: Tulisiko Jäämeren rata rakentaa?

Suomen puolella investointikustannukset olisivat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella noin 0,9 miljardia euroa. Ivalolaiset Niina Siltala ja Kerttu Paltto vastustavat Jäämeren rataa. Harjoitus on paljon suurempi kuin viimevuotinen Ruotsin Aurora-harjoitus. Kaikkein hulluinta olisi rakentaa rautatie tuonne ryssän helvettiin. Vuotuisen kuljetusvolyymin tulisi olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta vuosittaiset ylläpitokustannukset saataisiin katettua. Muilta osin alue on varattu maa- ja metsätaloudelle. Tässä viitataan Tunturi-Lapin maakuntakaavaan, jossa Kolarin ja Kilpisjärven välillä on tietyin osin tunnistettu lisääntyvää energian tarvetta.

Jäämeren rata, koillisväylä ja Suomi.

Hankkeen käynnistämistä on toivottu kovasti molemmin puolin rajaa. Ruotsin puolelta louhittava rautamalmi prosessoidaan keskitetysti Kaunisvaarassa ja kuljetetaan nykyistä rautatietä pitkin Kolarista Kemiin. Mutta hyvä, että tuota puolustus- näkökohtaa nostit… Taisit samalla upottaa Kirkkoniemi ratahankkeen? Seuraavassa on esitetty ongelmanasettelu pääpiirteissään kytkettynä eri alueiden mahdollisiin ongelmiin Tunturi-Lapin maakuntakaavan perusteella Jäämeren rataan liittyvät pääasialliset ongelmat Suomen puolella Yleisesti ottaen konfliktit näyttävät olevan suurimmat alueen pohjoisosassa Kolarista Norjan rajalle. Hallitus tietenkin tapansa mukaan tyytyy siihen ettää Yara kaivaa vain apatiitin ja laivaa sen raaka aineen muualle jalostettavaksi. Oliko Suomen sotilasviranomaisilla sama tieto Iskander-ohjuksista kuin mitä Norjan sotilasviranomaisilla oli? Satama varustetaan 250 metriä pitkällä laiturilla lastausta ja purkamista varten.

PS

Suomi elää, sotii, sopii ja toimii aina Venäjän ehdoilla. Alueen ja sen yritystoiminaan kehittäminen edellyttää saavutettavuutta. Sallan rata ulottuu kunnostamattomana valtakunnan­rajalle asti, mutta Venäjän puoleinen osa on purettu. Petsamon suunnilta maakaistaletta emme varmaan saa otettua Norjalta eikä Venäjältä? Rata kulkisi aluksi noin 1,7 km tunnelissa Furuliin saakka lyhyt pätkä, joka johtuu luonnonsuojelualueesta , ja siitä edelleen maan päällä noin 8 km Midtre Haskielvalle, ja taas tunnelissa Lappbrualle saakka noin 12 km, maan päällä 10 km Helligskogen Vandrehjemiin saakka, sen jälkeen tunnelissa noin 12 km Gallajohkaan, ja edelleen maan päällä silta ja penger noin 1,4 km Suomen puolelle. Kolarin kautta on myös ehdotettu rataa joko Norjaan tai Kiirunan kautta Narvikiin. Maailmanhistoria kun on opettanut, että nuo maat aloittavat 95% maailman sodista.

PS

Mihin järkeilyyn perustuu ajatus siitä, ettei vihollinen esim. Venäjä voisi hallita rataa pelkästään tykein ja raketinheittimin omalta puoleltaan. Onko kuljetusreitillä mahdollisuus päätyä vihollistahon hallintaa ja kuinka helposti. Demarihanke kirjoitti: Katso karttaa niin ymmärrät. Jos Venäjällä on joskus syytä tulla sotajoukoillaan Suomeen, ei Sallan rata eikä muukaan itään kulkeva tieyhteys ole siinä oleellinen. Korkeusero on pieni vaihtelee 1-2 promillen välillä.

Jäämeren rata tuo porojen tuhon ja Kiinan tulevaisuuden? Valokuvatarina pelätyn ja toivotun radan varrelta

Mutta kun emme koskaan tiedä, miten asiat voivat kääntyä. Hänen mukaansa Etelä-Suomessa ei kunnolla ymmärretä, että kyseessä olisi koko Suomen hanke. Lue lisää Laivojen ei tarvitse kiertää Afrikkaa päästäkseen Eurooppaan matkalla Aasiasta, Oletko koskaan kuullut Suezin kanavasta Demarihanke kirjoitti: Isoa karttaa kannattaa katsoa. Tällä panostuksella on ennen kaikkea kansainvälinen ja kansallinen perusta, mutta sillä on myös suuri merkitys pohjoisten alueiden alueelliselle kehitykselle. Kriisitilanteessa se voi mennä samantien tukkoon. Suomesta sitä rahaa ei löydy ja venäläiset taas ovat sössineet koillisväylän hyödyntämisen, mikä taas olisi välttämätöntä jotta Jäämeren rata olisi edes jollakin tavalla järkevä investointi. Näin suuri tuotantokapasiteetti edellyttää tonnin suuruisten alusten kuljetuskapasiteettia, jotta kuljetukset toisiin maanosiin olisivat kannattavia.

Jäämeren rata pannaan jäihin

Neuvotelkaa mieluummin monta samanlevyistä raideyhteyttä valmiiksi tavarakuljetuksille itärajan yli Venäjän kanssa. Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportti Jäämeren radasta on valmistunut. Vartiuksen-rata on kyllä kirjattuna kirjoituksessa. Sivuston mukaan Venäjä oli tuonut Iskander-ohjusjärjestelmän viime syksyisen Zapad-sotaharjoituksen aikana 40 kilometrin päähän Norjan Storskogista ja 15 kilometrin päähän Norjan Korpfjellista. Kolttasaamelaisten kylä, Sevetti, on lähempänä Norjaa kuin Inaria tai Ivaloa. Kalustoa taas kuljetetaan paikalle ennen sotatoimien alkamista. Saksalaisten suunnittelema Petsamon rata olisi ollut kapearaiteinen kuten esimerkiksi.

tavallisilta saamelaisilta ei Jäämeren rata koskettaa monen paikallisen elämää Inarissa

Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Sabina Lindström painottaa, että päätöstä radan rakentamiseksi ei ole tehty. Vuotso on sekä sijaintinsa että historiansa kautta luonnollinen paikka aloittaa ratahanketta vastustava kampanja — kylä sijaitsee Porttipahdan ja Lokan tekojärvet toisiinsa yhdistävän Vuotson kanavan rannalla. Sen korjaa nykyaikainen koneellinen topparoikka muutamassa tunnissa. Rovaniemeltä ja sitten Unarinjärven lähitse Sodankylään kulkeva suunta oli taas taloudellisesti paljon huonompi kuin Kemijärven suunta, sillä jälkimmäinen saisi vaikutuspiiriinsä Lapin kehityskykyisimmän itäosan jonka keskus Kemijärvi on. Radan rakentamista on mietitty jo pitkään.