Meiltä saat neuvontaa ja ohjausta kotouttamiseen ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat 2010—2012 epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5—2,0 kertaa useammin kuin suomalaiset; 15—24-vuotiaat maahanmuuttajat 1,7 kertaa useammin; 25—39-vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin. Viimeisen 10 vuoden aikana ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt 56 %. Raportissa arvellaan useimpien tähän ryhmään kuuluvien olevan saamenkielisiä ja siten kantaväestöön kuuluvia. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan vuonna 2008 poliisin tietoon tuli 53 uskonnolliseen taustaan perustuvaa viharikosepäilyä.
Maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan moninaisin erilaisin tukitoimin yhteiskunnan taholta. Ensimmäiset oleskelulupahakemukset jätetään ulkomailla edustustoille ja Suomessa Maahanmuuttovirastolle. Muut tärkeimmät kohdemaakunnat ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Moni pakolainen kotiutui uuteen isänmaahansa , kun taas osa jatkoi Suomen kautta muualle. Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen mukaan korkeaa työttömyyttä ulkomaalaisten keskuudessa ei voida selittää ainoastaan ulkomaalaisten taustoista johtuvilla tekijöillä, vaan oman osansa työttömyydestä selittää kantaväestön kielteinen suhtautuminen työntekijöihin.
Noin 38 prosenttia suomalaisista halusi lisätä ja 26 prosenttia vähentää ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottoa Suomeen. Järjestelmä saattaa aiheuttaa pitkäaikaisen sosiaalitukiriippuvuuden. Vuonna 2007 ulkomaalaisten maahanmuuttajien määrä oli 17 504. Lisäksi maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä jäävät kantaväestöä useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista suhtautuu maahanmuuton kasvuun kielteisesti. Kaksi kolmasosaa heistä tuli Venäjältä, useimmat Pietarin alueelta, Venäjän Karjalasta, loput Virosta.
Maahanmuuttajien yritykset vastaavat 1,5 % yritysten kokonaisliikevaihdosta. Kustannukset muodostuvat pääasiassa , joka hakevien kohdalla on Suomessa jo asuvia kattavampaa. Varsinainen järjestelmällinen maahanmuutto käynnistyi pakolaisten tuontina Suomeen 1980-luvulla. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996. Näistä 8 525 oli paluumuuttavia suomalaisia.
Suurin pakolaisvirta oli vuonna 1922, kun itärajan yli saapui noin 33 500 henkeä. Viraston arvoihin kuuluu uudistaminen, vastuullisuus ja vaikuttavuus. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta, 2008. Vantaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajan mukaan maahanmuuttajien lapset ovat alkaneet perustaa omia yrityksiä innokkaasti. Akkulturaatiolla tarkoitetaan miten maahanmuuttaja omaksuu valtakulttuurin suhteessa omaan kulttuuriinsa. Runsas kolmasosa, 35 prosenttia oli sitä mieltä, että heitä pitää ottaa vastaan yhtä paljon kuin ennenkin.
Erityisesti ne koulut, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, menettävät oppilaita muihin kouluihin. Tällä hetkellä vieraskielisiä on maakunnassa jo noin lähes 16 000 henkeä, joista vajaalla 12 000 hengellä on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus. Turvapaikanhakijat puolestaan ovat hyödyntäneet vastaanottavia maita noin 3-7 vuoden kuluttua mutta hyöty ei ole ollut yhtä merkittävä. Terveimmiksi itsensä kokevat , joista 90 % kokee terveydentilansa hyväksi. Ulkomaisten asiantuntijoiden avulla saatiin tietoa uusimmista tekniikoista: esimerkiksi 1800-luvun puolivälissä kaivoksille tuotetut ruotsalaiset kaivosmiehet muodostivat vuosikymmeniksi perheineen oman pienen yhteisönsä keskelle karjalaista ortodoksista kulttuuria.
Tämä ryhmä oli kuitenkin hyvin pieni, 341 henkilöä. Navigaattorissa työskentelee kaupungin maahanmuuttosihteeri, sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja, toimistosihteeri työpiste kaupungintalolla ja Linnalan Setlementin ylläpitämä kansainvälisen kohtaamispaikan vastaava. Ulkomaiden kansalaisia on 2,5 prosenttia väestöstä. Muut viraston toimipisteet sijaitsevat Tampereella, Vaasassa, Rovaniemellä, Kuopiossa, Lahdessa, , , ja Raisiossa. . Päätösten laadun heikkenemisen takana on julkisuudessa arvioitu olevan virkailijoiden kiireen ja kokemattomuuden lisäksi myös poliittisia syitä, vaikka virasto onkin kiistänyt poliittisen ohjauksen päätöksenteossa.
Muuttajat ovat pääosin työikäisiä ihmisiä, joista vajaat puolet, 10 000 henkeä asettui asumaan Uudenmaan maakuntaan. Lisäksi virasto myöntää muukalaispasseja ja pakolaisen matkustusasiakirjoja sekä päättää käännyttämisestä, , pääsyn epäämisestä ja maahantulokiellosta. Monet perinteikkäät, supisuomalaisiksi mielletyt yritykset kuten , , , , tai ovat Euroopasta lähtöisin olevien maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä 1800-luvulla perustamia. Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskukset sijaitsevat Joutsenossa ja Oulussa. Köyhät maat menettävät parasta työvoimaansa ja osaamistaan. Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetukseen ministeriö pyrkii kiinnittämään erityistä huomiota.