Uinu riehuva rinta Uinuos armoon luottain! O land, du tusen sjöars land, DÀr sÄng och trohet byggt, DÀr livets hav oss gett en strand, VÄr forntids land, vÄr framtids land. Kainuun Prikaatin ja Kainuun JÀÀkÀripataljoonan perinnemarssi. SiinÀ ei siis ole nopean muutoksen eli vallankumouksen sanomaa, toisin kuin monissa muissa samoihin aikoihin kirjoitetuissa runoissa. EespÀin nyt kaikki, taisto alkakaa, saa sankareita vielÀ nÀhdÀ Suomenmaa! Ken tohtivi temmata vuossadan vaatteen? O hur det fattiga Finland Àr rikt pÄ skönhet ÀndÄ! Vaikka Maamme-laulu on vakiintunut Suomen kansallislauluksi, sen asemasta on silti syntynyt vÀlillÀ keskustelua. Gud kan försona, Gud allena Àr ren, men vi gÄ i synd.
Och hÀr och hÀr Àr detta land. Siks ainiaan mun lempen' saa Varsinais-Suomi, muistojen maa. Jansen oli alkanut jo aiemmin suunnitella, mitÀ virolaisissa musiikkijuhlissa voitaisiin laulaa. Yks hallayö voi viljat kaataa, Tai voi tulla turma muu. Asiakkaan peruessa tilauksensa, rahat palautetaan automaattisesti takaisin viikon kuluessa. Jos vainomies Sun sulkee ties', :,: Niin kuolemaan Me taistellaan :,: Kuin Vaasan urhot ainiaan. Siis nyt kÀsikÀissÀ teemme Laulain valan kallihin: Veri, henki Suomellemme, Terve, maamme rakkahin! Lyrics: Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen! Checkout Finland Oy ostaa maksusuorituksen ja tilittÀÀ sen kauppiaalle.
Sen sisĂ€ltöÀ on selitetty uskonnolliselta kannalta, ja kirjallisuudentutkija on liittĂ€nyt sen Runebergin romanttiseen platonisoivaan idealismiin. Mutta meill' on oiva usko, EttĂ€ pĂ€ivĂ€ voittaa, Siksi mieli kirkastuupi, ĂĂ€ni raikas soittaa. Verkkopankilla maksaminen on asiakkaalle maksutonta. Toimittaneet Laura Kolbe, Risto Valjus ja Johan, Wrede. Toukokuussa jĂ€rjestetyn ylioppilasjuhlan on arveltu innostaneen Runebergia runon kirjoittamiseen.
Mi maailmass on armaampaa ja mikĂ€ kalliimpaa? Jag Ă€r blott en liten fĂ„gel med spĂ€da vingar och smĂ„; men vor' jag en örn i molnen, jag flöge högt i det blĂ„, och flöge och flöge vida allt upp till Guds allmakts tron och sjönke dĂ€r för hans fötter och kvittrade sĂ„ min ton: Du helige himlens Herre, hör lilla fĂ„gelens bön: ack, hur Ă€r din jord sĂ„ ljuflig! Din fasta botten Ă€r vĂ„r strand. Nyt on tarvis kaikkein raataa, TyössĂ€ voima vahvistuu; Kiistamieliin meill' ei aikaa, Rivit tarkoin sulkekaa! Ollos huoleton â Muuris vahva on! DĂ„ kriget röt frĂ„n dal till dal. Koko suomalaiskatsomo oli hiljaa ja. Se sai aikaan juhlijoissa innostusta, ja se vaadittiin esittĂ€mÀÀn uudestaan useita kertoja. Sopii niin ammattilaisille kuin harrastelijoille. Saimaan aallot uneljaat Vuoksessa on voimakkaat, Kalliotkaan, kalliot niit' ei voi kahlita.
Riemuiten, lastesi vuoks, uhriksi henkesi suo! MissĂ€ virrat viehkeĂ€mmĂ€t, salmet seljĂ€nteet, maa ja meri aulihimmin aarteitansa antaa! Ett land, ett fosterland vi fĂ„tt, Vad finns pĂ„ jorden mera vĂ€rt Att hĂ„llas dyrt och kĂ€rt? Suomalaiset sanat perustuvat johtaman runoilijaryhmĂ€n kÀÀnnökseen vuodelta 1867. Vaihtamisen syyksi on esitetty sitĂ€, ettĂ€ Maamme-laulun sĂ€veltĂ€jĂ€ on saksalainen Fredrik Pacius ja samaa sĂ€vellystĂ€ kĂ€ytetÀÀn myös Viron kansallislaulussa. Hur Ă€r din himmel sĂ„ skön! Valkoisella puolella se symboloi itsenĂ€istĂ€ Suomea kun taas punaiset suosivat tilaisuuksissaan Marseljeesia ja. Uusmaa on meille kultala, Maan kukka, kruunu, valtikka. Maamme-laulua soitetaan yleensĂ€ 60â80 , vaikka varhaisissa julkaisuissa sen tempoksi on merkitty andante maestoso. Men rundtkring de tĂ€cka strĂ€nder stĂ„ furor i dyster krans, allt som den vise betraktar de jollrande barnens dans.
Aldrig en kÀnsla av skrÀck, aldrig en tanke pÄ flykt. Unta harva sai, mut Hurtti tÀssÀ Varsin vaipui uinuksiin; :,: Muulloin aina valppain valvontaan Ennen muita ehti nukkumaan. Nuoret sankarit, kouraan rauta, eess' on ankara taiston tie! Kerran ennen pohjaan pÀin on juostu, juoksuss' ollaan uudestaan. Mutta aamull' alkaa asekiista, niinp' on aika ottaa tapa uus. Ej ro, ej lif, ei lycka finns I fjerran frÄn dess strand. Klemetti suhtautui ruotsinkieliseen perinteeseen, kuten Paciuksen Maamme-lauluun, jyrkÀn kielteisesti.
SitÀ laulettiin usein myös keisarin vierailujen aikana, ja kuuli sen HelsingissÀ 1856 ja 1885. Vakiintunut tapa laulaa Runebergin runosta vain ensimmÀinen ja viimeinen sÀkeistö periytyy mieskuorolaulujen kokoelman Ylioppilaslauluja ensimmÀisestÀ vihkosta vuodelta 1871. TÀnne Suomen sydÀnmaille luonnon vaisto meidÀt toi, synkÀt korvet, suot ja rimmet kylvömaiksi meille soi. Laps' Suomen, armas maasi tÀÀ siis muista ainiaan! Pacius saattoi valita sÀvelmÀn tyylin siksi, ettÀ hÀn teki sen ylioppilaiden riehakkaisiin kevÀtjuhliin. Runeberg kirjoitti VÄrt land -sanat ruotsiksi, miten laulu esitetÀÀn ja missÀ yhteyksissÀ Maamme-laulun nykyisestÀ kÀytöstÀ kansallislauluna. Kansallislaulua on ehdotettu vaihdettavaksi, ja toisaalta Maamme-laulun asema on haluttu laillistaa. Sof som förr vid din moders barm, sof pÄ din fallna krona! Glesnare leder vittne bÀra HÀrligt om mod och bragder, om vÄrt lands försvar.
Siis liittykÀÀmme sarjahan, Kuin linnut liitÀen! Vapen i hand Och kÀckt vÄr ovÀn nÀra! Joissain puheenvuoroissa korostettiin Maamme-laulun passiivisuutta. Vaikka Runeberg oli auktorisoinut Paciuksen sÀvellyksen, runoon tehtiin uusia sÀvellyksiÀ. EespÀin rohkeasti vaan, ei kunniaansa myö sun poikas milloinkaan! EdespÀin nyt astukaamme, SydÀn lÀmmin sykkÀilee; Laulusta me voimaa saamme, Laulu syömmen aukaisee. Luo silmÀsi laajalti ympÀri maan, Katso kauvaksi lÀntehen, itÀÀn! Mies Karjalan ja Uudenmaan ja Pohjan, Kainuun kuulakkaan ja Auran, Saimaan seutujen, :,: kÀy liittoon veljien. August Valdemar Koskimies e Forsman, 1856-1929. VÀistymys mielistÀ pois, pelvosta tunnetta ei! TÀÀn kansan taistelut ken voi ne kertoella, ken? MÀ vain olen lintu pieni Ja siipeni heikot on; Vaan oisinko uljas kotka, Niin nousisin lentohon, Ja nousisin taivoon asti Luo Jumalan istuimen :,: Ja nöyrin, hartahin mielin NÀin laulaisin rukoellen: :,: 6. Oi HÀmeen pellot viljavat, Ja kasket kullan loistavat :,: Ja tuhannet sen tuomistot, Sen niityt, norot, varjostot, Ei maata vertaistaan! On meidÀn mielissÀ pÀivyt ain, Vaikk' ilmass' on henget öiset.
TÀÀllĂ€ muinoin töin ja toimin raatoi rauhan mies, luonnon voitto loitsuvoimin, synnyt syvĂ€t ties. Tasavallan Presidentin seremoniamarssi ja puolustusvoimien kunniamarssi. Finlandian valitsemisesta kansallislauluksi tehtiin vuonna 2014 myös. HĂ€r Ă€r hvart fĂ€lt af strider rödt, hĂ€r, hĂ€r har Finlands lejon blödt, hĂ€r stod det stolt, med pannan höjd, i blodig sorg och segerfröjd. Niin sinne mun mieleni palaa Pois rannoille rakkahan Pohjanmaan, Niin siellĂ€ mun aatteeni kulkee Kuink' kaukana itse ma kuljenkaan. Olet voiman ja vilppauden kotimaa â TĂ€tĂ€ kannat kaksoisleimaa. IsĂ€t harmajat muistoja haastaa, Mut Pohjolan valta on vastaisuus Ja isien intoa kuullen NĂ€in vaieten vannovi polvi uus: :,: Se maa, joka huovien hurmeet joi, Kun Suomessa aik' oli ankee, Joka johtajat toi, Sotatorvi kun soi, Pian meille, meille se lankee.