Mustavalkoinen vesilintu. Joutsenet, hanhet, vesilinnut 2020-01-16

Kuva: Uivelo

Jotkin asettuvat toistensa kanssa kylki kylkeen, kuten poikaset, jolloin lämmönhukka vähenee. Myös Kuljussa toisinaan suuria kertymiä, parhaana 242 yks 30. Naaras harmaanruskea vailla punaista väriä. Muutto Varhaisimmat kevätmuuttajiksi tulkittavat uivelot on nähty 7. Muuttolennossa laji on syksyllä suorastaan harvinainen, ja ilmoitettuja havaintoja on syys - marraskuulta vain 9 yhtä lukuun ottamatta Vasikkarista. Myös eläinsaduissa on usein pääosassa lintu.

Sorsalinnut

Munii 6—11 sinivihreätä munaa huhti-toukokuussa. Koko: Noin 80 cm, sinisorsaa suurempi, laulujoutsenta pienempi. Ukin pesimäkannan suuruus lienee arvioitu mutta en ole löytänyt tästä julkaistua tietoa. Syksyisin haahka keskittyy kaikkein uloimmalle merialueelle, jossa myös muutto pääosin tapahtuu. Metsähanhi ei kuulu Ukin pesimälinnustoon eikä näin ollen esiinny alueella kesäaikaan. Koko: Noin 80—90 cm siipiväli 2—2,4 m , suurin petolintumme.

10. Veden äärellä viihtyvät linnut

Kolibriemo ruokkimassa täysikasvuisia poikasiaan Lintulajit voidaan karkeasti jakaa pesäpakoisiin ja pesäviipyisiin sen mukaan, miten ne ovat kehittyneitä kuoriutumisen hetkellä. Siiveniskulentäminen kuluttaa hyvin paljon energiaa, joten linnut pyrkivät usein välttämään sitä. Lähes kaikki keväthavainnot ovat huhtikuulta, ja toukokuulta on ilmoitettu vain kolme havaintoa. Suurin lukema on 450 yks Sinneskereillä 31. Ainoat syksyiset lepäilijät ovat Kytämäenraumasta 20. Pikkulinnut pystyvät hyvin nopeisiin suunnanmuutoksiin ilmassa.

Linnut

Pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen saakka yleinen pihoilla sekä lehti- ja sekametsissä. Erityisen suojelun ja tarkkailun kohteena, koska kantaa pyritään elvyttämään. Pesä lähellä vettä, joskus avoimesti. Koko: Noin 40 cm, vähän varista pienempi. Lantionluut eivät ole yhtyneet häpyliitoksen kohdalla kuten nisäkkäillä. Koko maassa runsaskasvustoisilla ja pensaikkoisilla rannoilla. Tyypillinen heinätavihavainto on koiraslintu tai pariskunta toukokuussa alueen rehevimmillä lintuvesillä.

Linnut

Nuorilla kaulan täplä puuttuu ja selän sivuilla on valkeita poikkijuovia. Nuorilla syksyllä harmaanruskea höyhenpuku sekä siipilaikun etuosa harmaanvalkea tai se puuttuu takaosa kuitenkin valkoinen. Laulussa voi olla aiheita monen tutun linnun äänistä. Jouhisorsa ei kuulune enää Ukin vakituiseen pesimälinnustoon, mutta alueelta tunnetaan aiempia ulkosaaristopesintöjä. Ensimmäiset kevätmuutolta ilmeisimmin saapuneet linnut 5 yks on nähty 7. Ne ovatkin pesässä pari viikkoa. Koko: 14—16 cm, sinitiaista suurempi, vähän varpusta pienempi.

Meriharakka, Haematopus ostralegus

Kesäkuussa 1973 pesäpoikasena rengastettu lintu löytyi kuolleena lähes 33 vuotta myöhemmin huhtikuussa 2006. Pyylevä ruumis, hyvin pitkä suora nokka ja melko lyhyet jalat. Muuta: Pesii mielellään vaakamalliseen pönttöön. Päämuutto on lokakuussa, parhaina 660 m Vasikkarissa 7. Laulun voimakkuus on yli 70 desibeliä, ja se voi kuulua yli kilometrin päähän.

Kuva: Riskilä

Parhaat lukemat ovat 368 yks Vähä-Harmaaletolla 28. Syksyn suurin päivämuuttosumma on pakkasen liikkeelle ajamana Vasikkarissa 28. Useimmat koiraat tappelevat herruudesta, mutta ylinnä hierarkiassa ovat valkokauluksiset satelliittikoiraat. Maaliskuun alkupuolella laji on vielä vähälukuinen, yleistyen selvästi kuun puolivälissä. Otsa punainen, koiraalla myös rinta punainen. Osasyy lienee, että tällöin haahkat pääosin lepäilevät jo kaukana rannikosta - niinpä ulkomerellä laskettiin 21.

Linnut

Sen nokan kärjessä on erityinen terävä ja kova kärki, , jonka avulla se saa kuoren rikki. Sitä vastoin marras - joulukuussa tukkakoskelosta voi nähdä jonkinlaisia kerääntymiä, suurimpana 50 paikallista 25. Siipeä kohottaa sen takana sijaitseva. Nokka tukeva ja keltainen, alanokassa punainen täplä. Puhtaanvalkoista pidetään myös viattomuuden värinä.

LuontoPortti

Höyhenettömillä alueillaan, varsinkin koivissa, lintu säätelee lämmönhukkaa hidastamalla verenkiertoa. Viemärisuolen yläosaan kiinnittyy linnun tärkein , rakkomainen , joka osallistuu lintujen muokkaamalla veren vieraiden molekyylien tunnistajiksi ja erittää -hormonia, joka vaikuttaa valkosolujen kypsymiseen. Koko: Noin 40—55 cm, variksen kokoinen. Syksyllä muutto alkaa aivan elokuun loppupäivinä, varhaisimman havainnon ollessa 26. Koko: Noin 20 cm eli kottaraisen kokoinen.