Pica pica lintu. Harakka 2019-12-23

Lajinimistö

Varpunen Örbsi Örps Örpsi Uuttukyyhky Columba oenas Eenas Metsäkyyhkynen Utare Utari Uuttari yleinen nimitys V Valkoposkihanhi Branta leucopsis Anas leucopsis vanha tiet. Toinen uskomus pyrstön pituudesta on sen tarttuminen kiinni tervaan kiitos harakan uteliaisuuden, ja linnun rimpuillessa siitä irti se venähti pituutta. Laulurastas Pikkurastas Pukyra Punakylki Punasiipirastas ruots. Poikkeuksena on kuitenkin pikkuhuitti, joka on mukana, koska sen katsotaan vakiintuneen Suomen pesimälinnustoon säännöllisesti havaittujen soivien koiraiden perusteella, vaikka pesälöytöjä ei lajista tunnetakaan. Kornlärka Miliaria europaea vanha lat. Scoter Svartti Valkeasiipi Vartti Värtti Pitkäjalka Himantopus himantopus Puujalkajuoksija ruots. Perisoreus infaustus Ryssänpyy Kuusitiainen Parus ater Kusi Kusitiainen Kusti Kuti Kutiainen Metsis Metsätiainen vanha nimi Mustatiainen Pate Pateri Pilkkaposkitiitinen Valkoniska vaalea täplä niskassa Viisitintti Kyhmyhaahka Somateria spectabilis Anas spectabilis vanha tiet.

Pica

Isokoskelo Pieniröhkä Praaki Prakka Praku Pujo Pujosorsa Rassijoukka Risukoskelo Röhkä Saarikoskelo Selkäkoskelo Serra Soperikko Soperka Tuhkakoskelo Tukkamergu Tukkaspurgu Tukkelsorzu Tukkis Tunkelo Tuskelo Virtakoskelo Vuoktakoalsi Tukkasotka Aythya fuligula Anas fuligula Fuligula cristata vanha tiet. Enimmäkseen harakkaan on suhtauduttu kielteisesti. Valkea rintamus puolestaan on varastettu esiliina, kuvaten sekin harakkaan liitettyä luonteenpiirrettä. Seuraa harakalle tekevät , , , , ja eli pulu ja poronhoitoalueella lisäksi vielä. Satakieli Satakielinen Sinappi sinapin väriset kainalot Turdus ericetorum philomelos vanha tiet. Harakan koivet ja nokka ovat mustat ja silmän värikalvo on tummanruskea. .

Lintujen nimistöä

Suomessa harakka pesii koko maassa, mutta kanta harvenee pohjoiseen päin mentäessä. Ne saavat valita parhaat pesäpaikat yöpymisoksat ja ovat etuoikeutettuja muissakin asioissa. Emot ruokkivat poikasia pesään 24—30 vuorokautta. Pikkutylli Kaivolintu Kuorusäijä Pullikka Puvidak Rantaraukka Rantaraukuja Rantasipi Rantatylli Ranttillinen Sipi Tillikko Tirli Tullikka Tullilintu Tuulijainen Tyllikkä Tyllikurmitsa Tylly Tyyvi Törmäpääsky Riparia riparia Cliviola riparia vanha tiet. Harakka esiintyy myös sanonnassa mennä harakoille. Knot Notti Rantasirriäinen Tringa canutus vanha tiet. Tämän jälkeen se ripustettiin aidanseipääseen lahoamaan, ja näin menetellen eivät lapseen tarttuneet taudit eivätkä pahat taiat päässeet vaikuttamaan.

Linnut

Harakkaa on välillisesti tarvittu myös lapsen syntymän yhteydessä. Pääsiäisaamuna ei harakoita näy, sillä tällöin ne ovat menneet maksamaan veroja pirulle. Suomen harakkakanta taantui 1940—1950-luvuilta 1970-luvulle. Pesämalja muovattu savesta, vuorattu juurikuiduilla ja ruohoilla. Harakan pää, rinta ja selkä ovat mustat.

Lintujen nimistöä

Runsaimmillaan harakka on pientaloalueilla, joissa on paljon puita ja pensaita. A Aavikkojuoksija Curcorius cursor Aavikkokahlaaja Charadrius cursor vanha lat. Harakkaa on pidetty huonomaineisena lintuna koko Euroopassa, mutta esimerkiksi Kiinassa se on hyvän onnen siivekäs. Piru vaatii neljäkymmentä harakkaa veroaamiaisekseen. Harakka kuuluu rauhoittamattomien lintulajien melko pieneen joukkoon. Rödvingetrast Rastas Soakke-rastis Turdus musicus vanha tiet.

Linnut

Eudromias morinellus Keräjäkurmitsa Keräjäkurmitta Keräjälintu Keräkurmitta Kerälintu Keräläinen Kesäkurpitsa Laahola Laahula Peltopyy Rullakurpitsa Kesykyyhky Columba livia Goluba Kalliokyyhky lajin kantaisä Kesypulu Kulu Kyyhkynen Kyykkynen Paskapulu Pula Pullapulu Pulu yleinen nimitys Tuuva Tuuvi Kiiruna Lagopus mutus Giron Kieruna Kirun Kiruna Lagopus alpina vanha tiet. Gråsparv Tirppa ääni Tirpunen Tittinen Tokkiainen Tsirkku ääni Tsirkkuni ääni Tölö Varbunen Varpe Varpushaukka Accipiter nisus Akki Accipiter Akkipiter Akkipiteri Aksipiter Anis Astur nisus vanha tiet. Pohjois-Afrikkalaisella mauretanica-alalajilla on silmän takana paljas sininen alue. Huuhkaja Strix lapponica vanha tiet. Rauhoittamattomatkin lintulajit ovat rauhoitettuja pesimäaikanaan joka vaihtelelee lajista ja paikasta riippuen. Scoter Vesiteeri Viuhkuttaja Mustanmerenlokki Larus melanocephalus Mumelo Mustaotsalepinkäinen Lanius minor Minori Mustaotsalepari Muotle Mustapyrstökuiri Limosa limosa Limapari Limo Limosa aegocephala vanha tiet. Euroopan harakkapopulaation kooksi arvioidaan 22,5—57,0 miljoonaa yksilöä.

Lajinimistö

Poikkeuksetta sen räkätys on merkinnyt kaikenlaista epäonnea ja vastoinkäymisiä. Harakka on pääosin paikkalintu, mutta nuoret yksilöt saattavat kierrellä syksyisin. Harakan vainoaminen väheni 1960—1970-luvuilla, jolloin se alkoi levitä myös kaupunkeihin ja harakkakanta kasvoi 1970- luvulta 1980-luvun lopulle. Näissä tapauksissa tästä on merkintä myös kartassa. Varfågel Yörotko Isolokki Larus hyperboreus Hybäri Hyperlokki Larus glaucus vanha tiet.

Harakka, Pica pica

Käsisiiven sulat ovat laajalti valkoiset ja ulkoreunoilta ja kärjistä vihertävän metallinkiiltoisen mustat, kyynärsulat ovat sinimustat. Rakkaalla lapsella — ja niin edelleen. Harakoiden keskuudessa vallitsee niin sanottu nokkimisjärjestys: vanhat ja vahvat yksilöt ovat ylempiarvoisia kuin muut. Satakieli Tirriäinen kansanomainen nimi Tiuru Viirilintu kansanomainen nimi Viirupääsky kansanomainen nimi Kivitasku Oenanthe oenanthe Enante Eenantte Hiistakka kansanomainen nimi Hiitattari Hiitti ääni Hyikkä Iisakki Iittara Kalmastrikka Kita Kivinakkari Kivinakkuri Kivinalleri Kivinassakka kansanomainen nimi Kivinassu Kivirastas Kivisnakkuri Kivistakkiainen Kivistakkinen Kivistiainen Kivitakkiainen Kivitassi Kivitassu Kivitatta Kivitattinen Kivitti kansanomainen nimi Kyntörastas Kätgirastas Motacilla oenanthe vanha tiet. Pyrstö on pitkä ja tumma, mutta hyvässä valossa näkyy, että pyrstön tyviosa on vihreän metallinkiiltoisen musta ja kärkiosa violetin ja sinikiiltoisen musta. Hiirihaukka Hiirikissapöllö kansanomainen nimi Hiiripissi Hiiriäispöllö Igjalodde Jäggiloadko Jänkkälodko Jänkkäpissi Jänkäpissi kansanomainen nimi Lyhytsarvinenpöllö Maapöllö Pissi Pumppuhaukka Pumpuhaukka Pöllö Reps Repsa Röpsä kansanomainen nimi Sorvari Strix accipitrinus vanha tiet.

Lintujen nimistöä

Kanadanhanhi Poskihanhi Valkeaposkihanhi Valkkari kts. Goosander Hankikoskelo Härkäkoskelo Iskelo Isokossu Isomergari Isomergu Isomörgari Isoröhkä Jouhelo Jääkoskelo Kalakoskelo Kirsikoskelo Kenokaula Kolhokoskelo Kolsa Kolsi Kolso Kosander Koskeliainen Kosklo Kossu Kussa-koalsi Lautakoskelo Lehmikoskelo Lehmäkoskelo olemus, iso koko Lotjakoskelo Merganser castor vanha tiet. Huomaa, että muuta kuin lajinimiä koskevaa lintuslangia on esitelty sivulla Lintuslangi. Muutamien uhanalaisten lajien esiintymisruutuja on suojelusyistä siirretty satunnaisesti 0—30 km kiljukotkalla 0-50 km. Turnstone Kvitiko ääni Luotolainen elinympäristö Morinella collaris vanha tiet. Väritykseltään harakka on mustavalkoinen lintu, jolla on vihreähohtoinen pyrstö. Koko maailman kannan kooksi arvioidaan 45,9—228,0 miljoonaa yksilöä, mutta arvio on hyvin varovainen.